Viittomakielisen tutkijan ra(s)kas kielivalinta

10. otos, eikä onnistunut *kiroaa*

Tuossa kuvakulmassa näkyy lapsen leluauto

Vasta nyt huomasin, että hiukset sojottavat tuossa korvan takana

Viittomakielisiä tekstejä (=videoita) ei aina tee mieli tehdä. Niitä ei nykytekniikssa pystytä editoimaan samalla tavalla kuin tekstejä, jos huomaat virheen, sitten koko video on otettava uusiksi. Usein käy, että pieniä virheitä jätetään videoon, jos ovat vähänkin siedettäviä.

Blogeja tai www-sivuja jossa on pelkästään viitotuilla kielillä ei löydy. Sivuja jossa on kirjoitetun kielen rinnalla viitottuja kieliä löytyy muutamia, kuten www.acadeafic.org ja mobiledeaf.org.uk, jotka ovat molemmat akateemisia sivuja. Mutta niissä tai muissakin sivuissa ei ole sellaisia, joissa viitottu ja kirjoitettu kieli ovat esillä saman verran. Syitä näihin on ilmeisiä.

Viitottuja postauksia ei tehdä, koska se on kivaa tai helppoa. Näitä tehdään tietoisesti, kielipoliittisin perustein. On arvioitu, että joka toinen viikko kuolee yksi kieli (https://www.nationalgeographic.com/news/2018/04/saving-dying-disappearing-languages-wikitongues-culture/). Suomessakin on kieliä, jotka kamppailevat olemassaoloistaan, muun muuassa saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet. Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli, jälkimmäinen 90 käyttäjällään toteutuu Unescon erittäin uhanalaisen kielen kriteerin.

Uhanalaisen vähemmistökielen elinvoimaisuus ja tulevaisuus on kiinni pitkälti sen puhujien henkilökohtaisista valinnoista. Näin totesi kielitutkija Annika Pasanen blogissaan vuonna 2010, pääset lukemaan siitä tästä. Katson, että etenkin meillä viittomakielisillä ja alan tutkijoilla on velvollisuus tuottaa enemmän viitottuja tekstejä, tämän teknologia mahdollistaa. Itselläni on huono omatunto, koska tiedän, etten joka kerta bloggaa molemmilla kielillä.

Tämä blogipostaus kahdella kielellä henkilökohtainen valintani. 

Teen sen eteen, ettei suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli päädy kuolleiden kielten listoille.

—————-

Tätä videota varten

  • otin 4 otosta ennekuin se onnistui (otos 1: ihminen seisoi takanani, otos 2: pää ei toimunut, otos 3: viitoin ”saamelaisten viikko”, vaikka piti sanoa ”saamen kielet”
  • tätä luetteloa ei käännetty suomalaiselle viittomakielelle ja poden siitä huonoa omatuntoa
  • katselin Gavin Lilleyn videoita useamman kerran, pääset katsomaan tästä

Kuva: Maija Koivisto

Blogi julkaistu alunperin sivustolla tutkijaverkossa.wordpress.com (25.10.2019)

Tervetuloa lukemaan Viittaajat-blogia

Tätä uutukaista blogia kirjoittaa kolme viittomakielistä akateemisen taustan omaavaa asiantuntijaa Jyväskylästä ja Helsingistä. Ajatus blogin avaamisesta on muhinut pidempään ja nyt oli sopiva hetki tarttua tuumasta toimeen. Blogin nimen idea syntyi siitä, kun jo 1800-luvulla kuuroista käytettiin nimitystä ”viittaajat” ja kuurojen viittomakielen käytöstä käytettiin verbiä ”viitata”. Tänä päivänä, vuonna 2020 me asiantuntijat viitomme ja viittaamme – koska meillä on asiaa. Tässä blogissa kirjoittelevat vuorotellen viittomakieliset Maija Koivisto (KM, väitöskirjatutkija) , Ulla Sivunen (KM) ja Juhana Salonen (FM). Kirjoitamme sitoutumattomina. Lisäksi kutsumme vierailevia asiantuntijoita ja viittomakielisiä postaamaan eri teemoista. Postauksemme koskevat Suomen viittomakieliä, viittomakielisten kuurojen asemaa Suomessa ja kansainvälisesti, kieli- ja sosiaalipolitiikkaa, vammaispolitiikkaa, kulttuuria ja muita yhteiskunnallisia teemoja. Julkaisemme myös mielenkiintoisia poimintoja kuurojen historiasta. Otamme sitoutumattomina kriittisesti kantaa, tuomme ajatuksiamme ja kokemuksiamme esille pienen kielivähemmistön jäseninä. Olemme kokeneita kirjoittajia. Tässä blogissa tullaan julkaisemaan myös jo aiemmin muissa medioissa julkaistuja kirjoituksiamme lyhentämättöminä tai muokattuina.

Blogin kautta tarjoamme mahdollisuuden jakaa kuurojen kertomuksia ja oikeuksiimme liittyviä epäkohtia myös anonyymeinä. Pyrimme osaltamme lisäämään tietoa viittomakielistä, kuuroudesta, asemastamme, arjestamme ja varsin upeasta viittomakielisestä yhteisöstämme. Meillä viittomakielisillä kuuroilla, huonokuuloisilla ja kuulevilla on rikas ilmaisuvoimainen kieli, kulttuuri ja historia – josta olemme erityisen ylpeitä. Pyrimme pitämään blogin kaksikielisenä. Tavoitteenamme on lisätä yhteiskunnallista keskustelua ja tietoisuutta kuuroista ja viittomakielistä.

Blogin toteutus: Ullan kurssityönä Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen Kieli muuttuvassa yhteiskunnassa -maisteriohjelmassa, kurssilla Monialainen kieliasiantuntija työssä (MONS1002), tammi-helmikuu 2020.

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus